LaV kuuleminen vastine 7.3.2014

Lakivaliokunta, Asiantuntijakuuleminen 7.3.2014

Suomen maallikkotuomarit – Finlands lekmannadomare ry, vpj Jouni Elomaa

 

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE OIKEUDENKÄYMISKAAREN 2 LUVUN JA KÄRÄJÄOIKEUSLAIN 6 §:N 2 MOMENTIN MUUTTAMISESTA

Käsittelyssä olevan lakiesityksen taustalla on 1.6.2012 asetetun Oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa valmistelleen neuvottelukunnan ehdotus. Tämän ehdotuksen valmisteluun Suomen Maallikkotuomarit ry (aiemmin Suomen Lautamiehet ry) ei saanut mahdollisuutta osallistua eikä vaikuttaa em. neuvottelukunnan ehdotukseen.

Neuvottelukunnan ehdotuksessa todettiin lautamiesjärjestelmän merkityksen vähentyneen sen vuoksi, että suurin osa rikosasioista ja kaikki riita-asiat nykyään käsitellään käräjäoikeuksissa ilman lautamiehiä. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan mainita, että tuo merkityksen vähentyminen ei ole tapahtunut itsestään, vaan perustuu vuoden 2009 alussa voimaan tulleisiin säännöksiin, joiden myötä lautamiesten määrää ja osallistumista vähennettiin huomattavasti. Ja kun lisäksi käräjäoikeusalueita on yhdistetty, niin on oikeuslaitos koko ajan jatkanut loitontumistaan kansalaisista. Nykyisen kaltaista lautamiesjärjestelmää on perusteltu sillä, että se lisää luottamusta tuomioistuinlaitokseen, parantaa tuomioistuinlaitoksen avoimuutta ja tuomitsemistoiminnan valvontaa. Lautamies tuo istuntoon kansan äänen ja yleisen oikeustajun, mutta samanaikaisesti hän oikeussalin ulkopuolella edustaa lähipiirilleen oikeuslaitosta ja tekee sen helpommin lähestyttäväksi. Oikeusjärjestelmämme avoimuus ja lähestyttävyys on kiistatta kärsinyt lautamiesten vähentämisen myötä. Lakivaliokunnan mietinnössä 11/2008 puhutaan voimavarojen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta. Tässä ei ole mielestämme onnistuttu.

Lakiesityksen perusteluissa on puhuttu kohtalaisista tai merkittävistä säästöistä, jos lautamiesten määrää vähennettäisiin. Arviona esitetty 700 000 euroa ei näkemyksemme mukaan perustu mihinkään tosiasioihin. Ja jos samalla tehokkuuden nimissä lisätään lainoppineiden tuomareiden määrää, jää tuokin säästö saavuttamatta. On myös huomattava, että vuosien 2006 ja 2012 välillä Julkisen oikeusavun yksityisille oikeusavustajille maksetut korvaukset ovat nousseet 38 % (yli 10 miljoonaa euroa).

Lautamiesjärjestelmä on fiskaalisessa mielessä ilmainen. Myöskään lautamieshallinnon työn vähenemistä n. 25 %:lla ei ole mietinnössä mitenkään perusteltu. Lautamiehille on kerrottu, että säästöt jakautuvat tasaisesti myös muille sektoreille. Emme kuitenkaan usko, että samaa 1/3 osan säästötavoitetta on asetettu esim. lainoppineiden tuomareiden tai yksityisten oikeusavustajien kohdalle. Lautamiesten palkkiot eivät ole lainkaan nousseet. Vuoden 2009 uudistuksen myötä sitä vastoin lautamiesjärjestelmän aiheuttamat kulut ovat huomattavasti laskeneet. Valitettavasti meille ei ole annettu tilastoja tästä kehityksestä, mutta lehtitietojen mukaan lautamieskulut ovat pudonneet 6,3 milj. eurosta 2 miljoonaan euroon tänä aikana.

Tämä vääristymä ja propagandistinen väite lautamiesten vähentämisestä aiheutuvista merkittävistä säästöistä selittynee osittain sillä, että Oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa valmistellut neuvottelukunta koostui juristeista, joille oikeudenkäynnit ovat elinkeino. Tätä neuvottelukunnan koostumusta on arvosteltu julkisuudessa myös vallan kolmijako-opin näkökulmasta. Jos oikeuslaitos jää yhä enemmän vain tämän yhden ammattikunnan reviiriksi, puuttuu länsimaiseen demokratiaan kuuluva kontrolli ja kansalaisten osallistuminen oikeudenjakamiseen. Myös tuomioistuinten riippumattomuus saattaa olla uhattuna.

Lakiesityksen perusteluissa viitataan naapurimaamme Ruotsin tilanteeseen. On kuitenkin huomattava, että lautamieskokoonpanon keventäminen on sielläkin vasta ehdotus, jonka läpimeno parlamentissa ei ole mitenkään itsestään selvä. Ruotsissa lautamiehillä on huomattavasti Suomeakin vahvempi asema, ja näitä on mukana myös hovioikeuksissa.

Kansainvälisessä vertailussa olisi ollut hyvä tuoda esille myös englantilainen Rauhantuomarijärjestelmä, jossa 95 % rikosasioista käsitellään pelkästään maallikkotuomareiden ja lainopillisen neuvonantajan voimin. Järjestelmä on osoittautunut kustannuksiltaan varsin tehokkaaksi, ja lisäksi käsittelyajat ovat huomattavasti lyhyemmät kuin Suomessa. Kansalaiset luottavat tähän järjestelmään eikä vetoomuksia ylempiin oikeusasteisiin ole sen enempää kuin meilläkään.

Käräjäoikeuden istunnoissa melko harvoin joudutaan tuomiosta äänestämään. Tämä ei mitenkään osoita lautamiesten tarpeettomuutta. Yleinen käytäntö on, että käräjätuomari ja lautamiehet käyvät keskustelun, jonka lopputuloksena useimmiten päädytään kompromissiin. Lakiesityksen perusteluissa katsotaan, että yksittäisen maallikkotuomarin painoarvo kasvaa lautamiesten määrää vähentämällä. Samalla kuitenkin kansan oikeustajua edustavien eri mielipiteiden määrä vähenee. Oikeudenhoidon tehokkuus on saattanut parantua, mutta kansalaisen oikeusturva on heikentynyt. Koemme tämän erityisen ongelmalliseksi, nykyään niin yleisissä yhden tuomarin ratkaisuissa, joissa on mahdollisuus langettaa varsin raskaitakin vankeustuomioita.

Suomen Maallikkotuomarit ry katsoo, ettei ole sellaisia perusteltuja syitä, jotka vaatisivat lautamieskokoonpanon keventämistä. Katsomme toisaalta myös, että olisi perusteltua lisätä lautamiesten käyttöä myös vähemmän vakavissa rikoksissa, jos vastaaja on nuori tai ensikertalainen. Kaikissa rikoksissa keskeistä on näytön arviointi, mikä taas ei edellytä lainopillista koulutusta. Mitä useampi henkilö on asiaa arvioimassa, sitä varmempana voidaan päätöstä pitää.

Lisäksi näkemyksenämme esitämme, että lautamiesten lukumäärän istunnossa tulee olla sellainen, etteivät lainoppineet jäsenet saa muodostua enemmistöksi lautamieskokoonpanossa edes niissä tilanteissa, joissa kokoonpanon jäsenelle tulee este pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen.

Suomen Maallikkotuomarit ry on tyytyväinen lakiesityksessä esitettyyn lautamiesten yläikärajan nostamiseen siten, että lautamieheksi ei voitaisi henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta. Tähänastinen käytäntö on ollut selvästi ikään perustuen syrjivä, ja näin ristiriidassa Perustuslain kanssa. Ruotsissa on katsottu, ettei yläikärajaa tulisi olla lainkaan, sillä kyseessä on luottamustoimi.

Katsomme kuitenkin, että ottaen huomioon tehtävän luonteen maallikkotuomarina käräjäoikeuden istunnossa, ikäraja on perusteltu. Sitä vastoin lakiesityksen kirjaus, jossa velvoitetaan lautamiestä eroamaan täytettyään 68 vuotta, on mielestämme tarpeeton. Uuden lautamiehen valinta 1-2 kuukaudeksi aiheuttaa ylimääräistä työtä ja kuluja niin oikeuslaitokselle kuin kunnillekin, eikä tällainen uusi lautamies käytännössä ehtisi saada perehdytystä tehtäväänsä.

Jos lautamieskokoonpanoa päädytään keventämään eduskunnassa hallituksen esityksen mukaisesti, katsomme ettei laki kuitenkaan saa astua voimaan kesken vuoden 2013 alusta alkanutta lautamiesten nelivuotisen toimikautta, joka on (2013-2016). Lautamiehet on valittu täksi ajaksi tuomaritehtävään. Istuntojen määrä lautamiestä kohden tulisi laskemaan huomattavasti. Asetuksen mukainen tavoite 12 istuntopäivää vuodessa ei tällöin toteudu.

 

Helsingissä 7.3.2014

Suomen Maallikkotuomarit ry hallitus

Jouni Elomaa varapuheenjohtaja